1 Veisuunjohtajalle; matalassa äänialassa; Daavidin virsi. {12:2} Auta, Herra, sillä hurskaat ovat hävinneet, uskolliset ovat kadonneet ihmislasten joukosta. 2 {12:3} He puhuvat valhetta toinen toisellensa, puhuvat liukkain huulin, kaksimielisin sydämin. 3 {12:4} Hävittäköön Herra kaikki liukkaat huulet, kielen, joka kerskuen puhuu, 4 {12:5} ne, jotka sanovat: "Kielemme voimalla me olemme väkevät; huulemme ovat meidän tukemme; kuka on meille herra?" 5 {12:6} "Kurjien sorron tähden, köyhien huokausten tähden minä nyt nousen", sanoo Herra, "tuon pelastuksen sille, joka sitä huoaten ikävöitsee". 6 {12:7} Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua. Raamattu 7 {12:8} Sinä, Herra, varjelet heitä, suojelet hänet iäti tältä sukukunnalta. 8 {12:9} Yltympäri jumalattomat rehentelevät, kun kataluus pääsee valtaan ihmislasten seassa.
<<< edellinen luku --- seuraava luku>>>